|
Loma-asuntoja suunniteltaessa unohdetaan usein ilmanvaihto. Perinteisesti mökillä pidetään ovia ja ikkunoita kesällä paljon auki ja rakenteiden tiiviyskin on yleensä heikko, jolloin ilma vaihtuu kuin itsestään rakenteiden läpi. Tämän päivän lomarakentamisessa on kuitenkin ilmanvaihto otettava huomioon. Ympärivuotiseen käyttöön tuleva loma-asunto on varustettava lämmöntalteenoton huomioivalla ilmastointikoneella ja myös rakennustiiviyden on oltava omakotitalon luokkaa.

Sisäilman epäpuhtaudet
Sisäilmassa on monenlaisia ulkoa tulevia epäpuhtauksia, mutta ihminen itse on suurin sisäilman pilaaja. Yksi henkilö hengittää vuorokaudessa keskimäärin noin 15 m3 ilmaa. Muita sisäilman epäpuhtauksia aiheuttavat asukkaiden lisäksi mm. huonepöly, lemmikkieläimet, ulkoa tulevat epäpuhtaudet, ruuan valmistuksessa syntyvät käryt sekä erilaiset rakennusaineista ja huonekaluista tulevat päästöt. Moni meistä on joutunut yöpymään saunamökin parvella esimerkiksi ollessaan kylässä tuttavien mökillä. Harva on niissä olosuhteissa saanut nukuttua, kun illalla on saunottu porukalla ja lämmin ilma on pakkautunut parvelle pääsemättä purkautumaan sieltä mihinkään. Tämä esimerkki on hyvä, sillä kyse on oikeastaan vain huonosti suunnitellusta ilmanvaihdosta. Lämmin ilma pyrkii nousemaan ylös parvelle, mutta jos se poistetaan sieltä hallitusti, parvi on yöpymispaikkana täysin toimiva. Sama ilmiö tapahtuu lievempänä keskellä kuumaa päivääkin. Mökki tuntuu helposti liian kuumalta tai hapettomalta, jos ovet ja ikkunat pidetään kiinni.
Ilmastoinnin valinta käytön mukaan
Ilmanvaihdon suunnitteluperusteet eroavat sen suhteen, onko kysymys pääasiassa kesäaikaan käytettävästä vai ympäri vuoden asuttavasta rakennuksesta. Omakotitalon tapaan tehdyssä, ympäri vuoden asuttavassa kakkosasunnossa opit poimitaan omakotitalon rakentamisesta, sillä ilmanvaihdon riittävyyden lisäksi myös energiatehokkuus on tällöin oleellista. Kesäisin ja satunnaisesti muulloin käytetyssä mökissä energiansäästön merkitys pienenee, ja ilmanvaihtoratkaisu voidaan toteuttaa toisin.

Ilmanvaihtoratkaisut
Painovoimainen ilmanvaihto ei tarvitse erillisiä koneita, tosin yleensä tähänkin järjestelmään liittyy liesituuletin, jolla keittiön käryt voidaan poistaa. Ilman vaihtuminen perustuu ulko- ja sisäilman lämpötilaeroihin ja hormiton luomaan paine-eroon eli ns. savupiippuvaikutukseen. Painovoimaisen ilmanvaihdon ongelma on sen vaikea säätö. Ilman vaihtuminen riippuu paljon ulko-olosuhteista, joihin asukas ei voi vaikuttaa. Kesä aikaan, jolloin ulko- ja sisäilman lämpötilaerot ovat pienet, runsas ikkunoiden ja ovien kautta tapahtuva tuulettaminen on tarpeen. Painovoimaisen ilmanvaihdon puutteet tulevat kärjistettyinä esiin mm. pesutilojen yhteydessä. Runsaan veden käytön jälkeen pesutilat voivat pysyä kosteina, koska painovoimaisella ilmanvaihdolla ei saada aina aikaan tehokasta kuivatusta. Saunan jälkilämpö auttaa tilannetta huomattavasti, joten jatkuvalämmitteisen kiukaan pesään on syytä lisätä muutama klapi vielä saunomisen päätyttyä. Tuuletusikkunoita kannattaa pitää olosuhteiden salliessa auki, ja myös pesutilan poistoventtiiliin sijoitettu pieni sähkötuuletin auttaa asiaa huomattavasti. Kylmiltään käyttöön otettavan mökin kuivattamisessa tulisija on oiva apu, sillä lämmöntuoton lisäksi tulisija vaihtaa polton aikana myös tehokkaasti sisäilmaa. Toinen hyvä ilmanvaihtaja on kattoikkuna. Kun kattoikkuna sijaitsee korkealla katon lappeella, syntyy lattiapintaan nähden luonnollinen paine-ero, joka vaihtaa ilmaa tehokkaasti.

Koneellinen poisto ilman lämmön talteenottoa. Tässä järjestelmässä poistoilma puhalletaan ulos kanavia myöten, mutta korvausilma otetaan sisään paine-eroon perustuen. Järjestelmä edellyttää kuitenkin hyvää suunnittelua ja tiivistä taloa, jotta korvausilma todella tulee sille järjestettyjä reittejä pitkin eikä hallitsemattomasti rakenteiden vuotokohtien läpi. Hyvä poistoilmajärjestelmä toteutetaan siten, että jokaisessa huonetilassa on oma poistoilmaventtiilinsä ja korvausilmalla on huonekohtaiset tulopisteensä. Näin järjestelmää voidaan myös ohjata tilakohtaisesti, ja ilmanvaihtomäärät ovat hallittavissa.

Koneellisessa tulo- ja poistojärjestelmässä sekä tulo- että poistoilma johdetaan tilakohtaisesti kanavia pitkin. Järjestelmä on tarkasti säädettävissä huonetiloittain, jolloin ilmanvaihtomäärät voidaan suunnitella tilan käyttötarkoituksen mukaisesti. Koneelliseen tuloja poistoilmajärjestelmään liitetään yleensä myös lämmön talteenotto. Lämmönvaihdin esilämmittää tuloilmaa ja jäähdyttää samalla poistoilmaa. Näin saadaan huomattava osa ilmanvaihdon kuluttamasta hukkalämmöstä talteen.
|