suomirakentaa.fi

Lähes jokaiseen uuteen loma-asuntoon hankitaan tulisija, puoleen niistä jopa useampia. Noin puolessa loma-asunnoista puu onkin ainoa lämmönlähde. Tänä päivänä on entistä enemmän valinnanvaraa sekä tulisijojen materiaaleissa että toteutustavoissa. Paitsi että tulisijojen tekniset ominaisuudet ovat kehittyneet, on tulisijojen ulkonäöstä tullut entistä suurempi kilpailutekijä eri valmistajien välillä. Markkinoilta löytyykin varmasti sopiva tulisija jokaisen tarpeeseen.

Tulisijatyyppi käytön mukaan

Tulisijan suositeltava koko riippuu lämmitettävän tilan koosta ja toisaalta käytöstä. Massiivinen, tuhannesta kilosta ylöspäin painava varaava tulisija lämmittää 1–2 pesällisellä vuorokauden ajan talvellakin. Vain kesäkäyttöä varten täysikokoinen, varaava uuni voi olla liian järeä, jos lämpöä tarvitaan vain silloin tällöin, mutta sitäkin useammin kaivataan tunnelmaa. Ympäri vuoden käytettäväksi sopii kyllä suuritehoinenkin tulisija, jos sen käyttö kesäisin mahdollistetaan erillisen kesäpellin avulla. Kesäpellin asennosta riippuen kuumat savukaasut voidaan ohjata suoraan hormiin tai takan poskikanaviin varastoitumaan tulisijan massaan. Suurimassaisten varaavien tulisijojen varjopuoli esimerkiksi viikonloppumökkeilyssä on niiden hidas lämpiämisnopeus. Isolla tulisijalla lämmön ylläpito on suhteellisen vaivatonta, mutta kylmän mökin nopeaan lämmön nostoon kamiina tai sähköpatterit ovat tehokkaampia vaihtoehtoja.

Varaava takka

Valtaosaan uusista loma-asunnoista tulee varaava takka. Varaava takka voi olla myös yhdistettynä leivinuuniin. Takkauunissa yhdistyy perinteisen pystyuunin tehokas vastavirtausperiaate ja avotakan elävä tuli – tosin lasiluukun takaa. Takkauunin hyötysuhde on korkea, parhaimmillaan jopa 85–90 %. Takkauuni luovuttaa lämpöä puolesta kahteen vuorokauteen polton jälkeen.

Puukamiina

Kamiina on edullinen ja kevyt tulisijavaihtoehto. Se on hyvä ratkaisu tarvittaessa nopeaa lämmitystä ja silloin, kun tulisija ei saa painaa paljon. Puukamiina ei kuitenkaan varaa lämpöä samalla tavalla kuin massiiviset tulisijat, joten lämmön ylläpito vaatii jatkuvaa huolehtimista.

Leivinuuni

Leivinuuni erikseen tai yhdistettynä johonkin muuhun tulisijaan on myös mökillä käytetty ratkaisu. Leivinuuni mahdollistaa puun hyödyntämisen leipomisessa ja ruuanlaitossa samalla, kun mökki lämpenee puuenergialla.

Puuliesi

Liesi on hyötytulisija, jota käytetään sekä ruuanvalmistuksessa että lämmittämisessä. Puuliettä käytetään mökeissä joko ainoana ruuanvalmistuslaitteena tai sitten rinnakkain sähkö- tai kaasulieden kanssa.

Avotakka

Avotakka on loma-asunnolla oiva tunnelman luoja, jossa myös makkaranpaisto sujuu. Toisaalta mikään ei estä käyttämästä kesäpellillä varustettua varaavaa takkaa avotakan tavoin. Avotakka on sopiva valinta, jos tulisijalta ei vaadita hyvää lämmityskykyä. Lämmityskäytössä avotakka lämmittää säteilemällä palotapahtuman aikana, mutta ei varaa lämpöä samaan tapaan kuin takkauunit.

Pellettitakka

Pellettitakka on nopeasti yleistyvä vaihtoehtoinen tulisijaratkaisu loma-asunnossa. Sillä on monia etuja; se on samalla sekä kevyt että tehokas ja voidaan asentaa jälkikäteen jo valmiiseen mökkiin. Lisäksi pellettitakan voi varustaa automatiikalla, ja sille riittää kevythormi. Pellettitakka toimii siten, että pellettisäiliöstä on automaattinen syöttö tulipesään. Automatisointi takaa huolettoman palon öljypolttimen tavoin. Pelletti on tehokas polttoaine. Esim. 25 kg:n säiliö kestää useita päiviä. Pellettiä on saatavissa pien- ja suursäkeissä sekä suursäiliöön irtopuhalluksena.

Vaihtelua pinnoilla ja muodoilla

Vajaa puolet loma-asuntoihin hankittavista tulisijoista on tiilipintaisia, joko puhtaaksi muurattuja tai rapattuja. Osaavan tekijän käsissä tiilestä syntyy hyvinkin monimuotoisia ja eläviä muotoja. Tarjolla on myös valmiita tulisijan sydänosia ja takkasydämiä sekä tiilitulisijapaketteja, jotka sisältävät kaikki tarvittavat materiaalit muototiiliä, laasteja ja uuniluukkuja myöden. Toinen lomarakentajan suosima tulisijamateriaali on vuolukivi. Erityisen suosittu vuolukivi on varaavissa takoissa ja leivinuuneissa. Jos vuolukivitulisijojen valmiista vaihtoehdoista ei löydy suoraan sopivaa, voidaan tulisija tehdä myös räätälintyönä mittojen mukaan. Keramiikka on yleistynyt tulisijojen pintamateriaalina viime vuosina. Klassisten kaakeliuunien lisäksi keramiikka on löytänyt paikkansa myös muun näköisissä ja tyyppisissä tulisijoissa. Keraamiset pinnat tarjoavat oman tervetulleen lisänsä tulisijan ulkonäkövaihtoehtoihin, ja kaakelipintainen tulisija on helppo pitää puhtaana. Keraamisten laattojen lisäksi voidaan tulisijojen pinnoitteena käyttää myös luonnonkivilaattoja. Keraamisista tulisijoista on tarjolla omat mallistonsa. Suoraan mallin mukaan hankitut tai yksilöllisesti tilaan sovitetut tulisijat toimitetaan pystytettyinä. Metallia käytetään lähinnä kevyissä, ei-varaavissa tulisijoissa kuten kevyttakoissa, kamiinoissa ja puuliesissä. Metallitulisijojen etuina on suhteellisen edullinen hankintahinta ja pieni koko massiivisiin tulisijoihin nähden. Ne ovat myös helppoja ja nopeita asentaa paikoilleen. Toisaalta metallitulisijat eivät omaa varaavaa massaa ja voivat olla pintalämpötiloiltaan hyvinkin kuumia.

Polttopuun laatu vaikuttaa hyötysuhteeseen

Käytettävällä polttopuulla on merkittävä rooli tulisijan käytössä. Paras teho saadaan käyttämällä mahdollisimman kuivaa puuta, ja tulos vielä paranee, jos klapeja voidaan säilyttää lämpimissä sisätiloissa ainakin muutamia päiviä ennen käyttöä. Nyrkkisääntönä on, että puun tulee olla ylivuotista, kuivaa ja riittävän pieniksi klapeiksi tehtyä. Lämpöarvoltaan parasta kotimaista puuta on koivu, mutta kaikki puulajit käyvät polttopuuksi. Rakentamisesta jäänyttä hukkapuuta on myös järkevää hyödyntää tulisijassa.Kaikki puumateriaali ei kuitenkaan sovellu tulisijaan. Painekyllästetystä kestopuusta vapautuu poltettaessa myrkyllisiä aineosia, lastulevy tai muut vastaavat materiaalit taas voivat palaa niin kuumalla liekillä, että poltto särkee tulisijan.