Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Mökkeily on maaseudulle elintärkeää

Suomi on ainutlaatuista mökkikansaa. Uusimman tutkimuksen mukaan meillä on noin 720 000 vapaa-ajanasuntoa, kun mukaan lasketaan kaikki vapaa-ajan käytössä olevat kiinteistöt. Maaseudulla on paljon tyhjillään olevia mummonmökkejä, tai maatiloja, jotka tässä on laskettu vapaa-ajan asunnoiksi. Tutkimusten mukaan joka neljäs vapaa-ajan kiinteistö on alun perin omakotitalo. Noin joka kymmenes mökkien omistajista on vastaavasti ilmoittanut aikomuksestaan muuttaa tulevaisuudessa mökille vakinaisesti asumaan. Uusista mökeistä yli puolet rakennetaan talviasuttaviksi. Varustetasoltaan omakotitaloja muistuttavia ns. kakkosasuntoja on uusista mökeistä noin 40%.

20141001 nunnanlahdentie 002

Noin puolet suomalaista kotitalouksista mökkeilee eli 1,3 miljoonaa taloutta. Kuva: Omatalo

 

Mökkeily on maaseudun pääelinkeino

Mökkiläinen viettää mökillä keskimäärin 89 päivää vuodessa. Tästä noin 70% on mökin omistajien mökkeilyä ja 30% vieraitten. Lomarakentamisella ja erityisesti loma-asumisella on merkittävät taloudelliset ja työllisyysvaikutukset kansantaloudellisesti, puhumattakaan paikallisesti sille kunnalle ja alueelle, jossa mökkiläinen viettää aikansa. Lomarakentamiseen ja mökkeilyyn käytetään tänäkin vuonna 7 Mrd euroa ja mökkeilyn työllisyysvaikutus suoraan + välillisesti on noin 80.000 työpaikkaa. Näistä euroista suurin osa kohdistuu maaseudulle. Mikään ihme ei siis ole, että muutamat kunnat houkuttelevat mökkiläisiä edullisilla ja hyvillä tonttipaikoilla. Huomattava on, että vuonna 2011 investoinnit mökkeilyyn olivat noin 5.000 työpaikkaa ja 0,5 Mrd enemmän. Kuntapäättäjät eivät selvästikään kaikkialla tajua mökkikiinteistön taloudellista piristysvaikutusta kunnalle. Kunnanjohtajan suusta on kuultu jopa se, että mökkiläinen tulee, mutta tekee ostoksensa toisilta paikkakunnilta. Kun yhteen mökkikiinteistöön ostetaan rakentamista, tuotteita ja palveluja noin 10.000 euron edestä pitäisi myös osata myydä näitä tuotepalveluja toisille paikkakunnille.

Mökkeily tuo siis maaseudulle kaivattua elinvoimaa, mikä tuo paikallisille yrittäjille asiakkaita ja verotuloja kunnalle. Monet syrjäseutujen palvelut säilyvätkin ainoastaan kesäasukkaiden turvin. Maa- ja metsätaloustulo on yhteensä pienempi kuin mökkiläisten tuoma rahatulo. Erityisen tärkeää tällaisena aikana on valtakunnan päättäjien reagointi tähän tilanteeseen, jossa mökkeily on laskenut ja ulkomaan matkailu kasvanut. Uusi hallitus on monella tapaa tämän myös huomioinut. Matkailu on maailman suurin teollisuuden ala. Mökkeily on Suomen maaseudun pääelinkeino.

 

Ainutlaatuista mökkikansaa

Suomalaiset ovat ainutlaatuista mökkikansaa. Virallisten tilastojen mukaan meillä on noin 500 000 vapaa-ajanasuntoa, mutta todellinen määrä on tätäkin suurempi, sillä kaikki loma-asunnot eivät näy tilastoissa. Viime vuosien selvä suuntaus on ollut vapaa-ajan asunnon varustelutason nosto ja talviasuttavuuden mahdollisuus. Olemassa olevasta mökkikannasta ja uusista mökeistä peräti 50% on rakennettu ympärivuotiseen käyttöön on talviasuttavia. Kakkosasunnoksi varustetaan jo 40% uusista loma-asunnoista. Tällöin mökit ovat varustelutasoltaan omakotitalon veroisia. Yhä useampi mökin omistaja aikookin tulevaisuudessa muuttaa mökille asumaan. Loma-asunnon käyttö vakituiseen asumiseen selittää osaksi myös uuden vapaa-ajan asuntojen pinta-alan jatkuvan kasvun. Uuden varsinaisen loma-asunnon päärakennuksen nettoala on keskimäärin 67 m², eli kasvanut noin 2-kertaiseksi 35 vuodessa eli noin neliöllä/vuosi 35-vuoden ajan.

6165 p muokattu tausta bottom copy

Kun lasketaan kaikki vapaa-ajan käytössä olevat kiinteistöt, Suomessa on noin 720 000 loma-asuntoa. Mökkeilyssä ihmisiä viehättää ennen kaikkea luonnon läheisyys ja rauha. Mökillä vietetään keskimäärin89 päivää vuodessa ja yhä useampi mökkiläinen aikoo tulevaisuudessa muuttaa mökille asumaan. Kuva: Ollikainen

 

Mökkiläinen ikääntyy

Uuden loma-asunnon rakentajista kaksi kolmesta on yli 50-vuotiaita. Tätä luonnollisesti selittää se, että nuoret parit hankkivat ensin oman vakituisen asunnon ja vasta vuosien kuluttua, kun rahavarat antavat myöten, hankitaan mökki. Toisaalta myös matkustamisen halpeneminen houkuttaa nuorempia ihmisiä lomalle mökkeilyn sijasta ulkomaille. Mökkien varustelutason vaatimus myös nostaa mökkien hintoja ja vie haavetta omasta mökistä kenties aiottua kauemmas tulevaisuuteen. Mökin rakentamista vesistöjen äärelle on myös hankaloitettu kaavamääräysten vaatimuksilla ja samalla niiden hinnat ovat nousseet. Mökkikanta on vuosikymmenten aikana kasvanut ja yhä enemmän myös peritään rakennettuja mökkipaikkoja. Uusista mökeistä noin 2/3 tehdään jo rakennettuun mökkiympäristöön. Olemassa olevalle tontille tehdään lisärakennuksia, esim. saunamökki, vierasmaja, tai päärakennus. Loma-asunnon miljöö syntyykin pitkien aikojen kuluessa, kun uusia rakennuksia ja tiloja tehdään tarpeen ja resurssien mukaan.

 

Mökkiläinen luonnostaan luonnonsuojelija

Mökkeilyn viehätys on ennen kaikkea luonnossa, sen läheisyydessä ja rauhassa. Mökkiläinen on luonnostaan luonnonsuojelija, eihän kukaan tahallaan pilaa omaa järveään ja uimavesiään, tai roskaa sitä ympäristöään, jossa haluaa vapaa-aikaansa viettää. Suurin osa mökkiläisistä onkin sitä mieltä, että mökkiläinen suojelee ympäristöään enemmän kuin sitä rasittaa. Iso osa katsoo myös olevansa aktiivisia luonnonsuojelijoita.

 

 

 vertia banneri