Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Haja-asutusalueen jätevesijärjestelmät

Käyttäjän arvio:  / 0
HuonoinParas 

rts_tutkii_logo_pieniJätevesien käsittelyssä tulee ottaa huomioon maaperän laatu ja rakenne sekä viranomaisten määräykset. Käsittelyjärjestelmän valintaan vaikuttavat tontin sijainti, koko sekä pohjavesialueiden läheisyys. Asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla astui voimaan 1.1.2004. Vanhoilla kiinteistöillä on 10 vuoden siirtymäaika, joten vuoden 2013 loppuun mennessä kaikkien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät on korjattava asetuksen mukaisiksi riippumatta siitä, onko kyseessä asuinkiinteistö vai vapaa-ajanasunto. Asetukseen on kuitenkin tulossa lievennys. Uudessa esityksessä velvoitteesta vapautettaisiin yli 68–vuotiaat vakinaiset asukkaat. Erityissyistä, esim. vähävaraisuuden tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi asukkaat saisivat viisi vuotta lykkäystä. Myös yleistä määräaikaa esitetään jatkettavaksi kahdella vuodella. Lokakuun 2010 tietojen mukaan muutos astuu voimaan vuoden 2011 alusta.

hajaasutusjtevesi1

Jätevesi ja vesistöt

Jätevesien mukana vesistöihin joutuu monia erilaisia happea kuluttavia orgaanisia aineksia sekä typpi- ja fosforiyhdisteitä. Lisäksi jätevedet pilaavat pohjavesiä ja aiheuttavat sekä esteettisiä että ympäristöhygieenisiä haittoja. Suomessa noin miljoona ihmistä asuu kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolella. Näiden talouksien vuosittainen fosforikuormitus on 1,5-kertainen verrattuna vesihuoltolaitosten viemärijärjestelmiin liittyneiden n 4,3 miljoonan ihmisen vuosittaiseen fosforikuormitukseen.

Suurimpana ongelmana jätevesissä voidaan pitää sen vesistöä kuormittavaa vaikutusta. Jäteveden sisältävät ravinteet kuten fosfori nopeuttavat vesistön rehevöitymistä. Kun taas orgaaniset aineet kuluttavat vesistöjen happivarantoja. Jätevedet saattavat myös helposti pilata pohjaveden, joko maaperässä tai valumalla maanpintaa pitkin omaan tai naapuritalon kaivoon. Tästä syystä asiaan on kiinnitettävä erityishuomiota jäteveden käsittelyä suunniteltaessa. Myös kuntien ympäristönsuojelu määräyksissä on eroja joten ennen suunnittelun aloittamista kannattaa olla yhteydessä kun tien viranomaisiin.

 

Luonnon oma puhdistus

Luonnolla on oma menetelmänsä puhdistaa harmaata vettä. Luonnon omassa suodatuksessa vesi kulkee huokoisten maa-ainesten muodostamien suodatinkerrosten läpi. Suodatinkerroksissa olevien rakeiden pintaan tarttuvat suurimmat veden sisältämät epäpuhtaudet. Vedessä oleva ja ilmasta tuleva happi hajottaa mikrobien ja bakteerien avulla kiintoaineshiukkaset vedeksi ja hiilidioksidiksi. Mm kasvit käyttävät tätä hiilidioksidia kasvaakseen.

Mikäli jätevedet johdetaan hallitsemattomasti luontoon, esimerkiksi niin, että vesi joutuu rannan läheisyydessä liian nopeasti vesistöön, ei tämä luonnon oma prosessi ehdi tapahtua. Jotta luonnolla olisi mahdollisuus hoitaa oma puhdistuksensa, on sille syytä antaa aikaa ja pitää kuormitus kohtuullisena.

hajaasutusjtevesi2

 

Erilaisia ratkaisuja jätevesien käsittelyyn Umpisäiliö

Yksinkertaisin tapa jätevesien käsittelyyn on johtaa kaikki jätevesi täyttymishälyttimellä varustettuun umpisäiliöön, josta se noudetaan jäteautolla. Tosin umpisäiliö ei ole varsinaisesti jätteiden käsittelymenetelmä vaan jätevesi haitan siirtämistä paikasta toiseen. Monella tontilla pohjavesialueiden läheisyys, tontin pieni koko tai jyrkkä, veteen viettävä rinnetontti edellyttää kuitenkin umpisäiliö ratkaisua. Tällöin kiinteistön kaikki jätevedet kerätään säiliöön.

Umpisäiliön valinnassa tulee ottaa huomioon kiinteistön arvioitu jätevesimäärä sekä suunniteltu tyhjennysväli. Kokoa valittaessa kannattaa myös ottaa selville kunnassa olevan säiliöauton säiliön koko, koska useimmiten hinta perustuu käyntikertoihin, ei tyhjennettävän säiliön tilavuuteen. Asuinrakennuksissa käytetään yleisimmin 5–10 m3 umpisäiliötä ja vapaa-ajan rakennuksissa 3–5 m3 säiliötä. Säiliöiden mukana on tarkat asennus ja käyttöohjeet erilaisille asennuspaikoille ja tavoille.

Jätevesille tarkoitettu umpisäiliö on varustettava täyttymishälyttimellä. Hälytin lisää käyttömukavuutta ja – turvallisuutta. Säiliön täyttymistä ei tällöin tarvitse seurata mittakepeillä, jätevesi ei pääse tulvimaan ja säilön tyhjennys saadaan hoidettua ajallaan. Säiliön sijaintia suunniteltaessa on otettava myös huomioon se, että säiliö on päästää tyhjentämään loka-autolla kaikkina vuoden aikoina.

 

Umpisäiliön ja saostuksen yhdistelmä

Yhdistelmä ratkaisua suositellaan pohjavesialueilla sekä tapauksissa, missä ollaan hyvin lähellä vesistöjä (min 30m). Yhdistelmä ratkaisussa mustat vedet eli wc vedet johdetaan erillisviemäröintinä umpisäiliöön ja harmaat vedet eli suihku- ja pesuvedet omana viemäröintinään erillisen saostussäiliön kautta maaperään imeytettäväksi. Yhdistelmän suositeltavuus perustuu siihen että eniten päästöjä aiheuttavat käymäläjätteet eivät pääse maaperään lainkaan, vaan säiliön täytyttyä ne kuljetetaan muualle keskitettyä jatkokäsittelyä varten. Keskivertoperheen kulutusarvona suunnittelija käyttää keskimäärin 150 l/vrk/hlö eli nelihenkinen perhe kuluttaa 12–18m3/kk. Suurin osa jätevesistä on pesu- ja suihkuvesiä.

hajaasutusjtevesi3

 

Imeytys ja suodatus

Kiinteistön kaikki jätevedet voidaan myös imeyttää maaperään tai käsitellä maasuodattamossa. Se on mahdollista, jos tontti on riittävän suuri, maaperä rakenteeltaan sopiva, vesistöt, pohjavesialueet sekä juomavesikaivot riittävän kaukana. Imeytyspaikan maaperän tulee olla riittävästi vettä läpäisevää hiekkaa tai kivennäismaata ja pohjaveden pinnan tulee olla vähintään metrin imeytyspintaa syvemmällä. Suodatuksessa etäisyys kaivannon pohjasta pohjaveden pintaan tulee olla vähintään 25 cm. Suodatusjärjestelmää käytetään kun maaperä on imeytykseen sopimatonta, esimerkiksi silttiä, savea tai liian tiivistä moreenia. Johdettaessa kaikki kiinteistönjätevedet saostussäiliöön tulee käyttää 3-osastoista, vähintään 2 m3:n kokoista saostussäiliötä. Imeytys- ja suodatusjärjestelmät voidaan rakentaa joko kenttänä tai ojastona.

Maakerrokset toimivat mekaanis-biologis- kemiallisena jäteveden puhdistamona. Jätevesi puhdistuu suodattuessaan maakerrosten läpi. Lisäksi pieneliötoiminta hajottaa eloperäisen aineksen imeytyspintaan muodostamassa biokerroksessa.

Imeytymisjärjestelmän toteuttaminen ojastona on suositeltavampi ratkaisu. Imeytyskenttää voidaan käyttää tasaisessa maastossa. Imeytysputkia varten kaivetaan noin metrin syvyiset kaivannot, joiden pohjalle, sepelisen jakokerroksen päälle, sijoitetaan imeytysputket. Jakokerroksen päälle laitetaan suodatinkangas ja kaivanto täytetään täytemaalla. Täytemaa on hyvä muotoilla kumpareiksi sadeveden poisvalumisen edistämiseksi. Talvella imeytyskentän päältä ei tule poistaa lunta.

Suodatinjärjestelmän ojastot ovat kahden metrin syvyisiä. Pohjalla jakokerroksen päällä on kokoomaputket, joiden päällä on suodatus- ja jakokerros. Imeytysputket ovat päällimmäisinä. Kaivanto täytetään ja vedet johdetaan esim. avo-ojaan. Saostussäiliön mukana on aina tarkat asennusohjeet eri sovelluksille.

 

Panospuhdistamo

Panospuhdistamo on tarkoitettu haja-asutusalueilla olevien ympärivuotisesti asuttujen asuinrakennusten kiinteistökohtaiseksi jäteveden puhdistusjärjestelmäksi. Panospuhdistamo toimii samalla periaatteella kuin isommatkin jätevedenpuhdistamot, kuitenkin pienemmässä mittakaavassa ja panosperiaatteella. Panospuhdistamossa käytetään hyväksi sekä biologisia että kemiallisia reaktioita. Panospuhdistamo on kokonaistaloudellinen vaihtoehto ympärivuotisesti asutun kiinteistön kaikille jätevesille. Asentaminen on helppoa ja nopeaa. Panospuhdistamo sopii hyvin myös saneerauskohteisiin, koska se voidaan asentaa pieneen tilaan, jolloin pihamaa istutuksineen säilyy mahdollisimman koskemattomana

hajaasutusjtevesi4

 

Asiantuntemusta tarvitaan

Haja-asutusalueen jätevesiasioissa on aina syytä ottaa yhteyttä asiantuntijaan. Jätevesiasetus asettaa päävastuun suunnittelijalle. Suunnittelijan tulee yhdessä omistajan kanssa päättää mitä jätevesien käsittelyjärjestelmää käytetään, huomioiden kunnan erikoismääräykset. Toimenpide- tai rakennuslupa haetaan rakennustarkastajalta, joka valvoo toteutuksen.

 

Biologiset jätevesijärjestelmät

Biologinen järjestelmä vaatii jonkinlaisen mikrobien kasvualustan, joka voi olla turvetta tai kiveä. Toinen biologinen puhdistustapa on paineilman käyttö puhdistusmenetelmissä. Järjestelmät vaativat hyvän saostuskaivojärjestelmän. Varsinkin pelkkien harmaavesien puhdistus onnistuu näillä hyvin. Laitteet ovat helppohoitoisia. Kasvualusta tulee vaihtaa valmistajan ohjeen mukaisesti ja laitteisto puhdistaa määräajoin. Osa tämäntyyppisistä laitteista voidaan sijoittaa maan pinnalle tai vanhan sakokaivojärjestelmän kolmanteen kaivoon.

hajaasutusjtevesi5

 

Mökille ja pieniin talouksiin

Yhden tai kahden hengen talouksissa, joissa vedenkäyttö on vähäistä, voidaan wc-vedet johtaa umpisäiliöön ja harmaavedet suodattaa esim. saostuskaivolla varustetun saunakaivon kautta. Ratkaisu vaatii silloin kahden viemäröintijärjestelmän asentamisen.

 

Muista huoltaa jätevesijärjestelmääsi

Jätevesijärjestelmät vaativat säännöllistä huoltoa ja tarkkailua. Mitä teknisempi laite, sitä useampi kohta pitää huomioida. Pitkälle viety automatisoitu valvontajärjestelmä helpottaa huoltotöitä. Valvontalaite voi lähettää esim. kännykkään viestin häiriötilanteista tai sakokaivon tyhjennystarpeesta. Jätevesijärjestelmän valmistajan on annettava huolto- ja käyttöohje laitteen hankkijalle. Ohjeesta tulee selvitä aikatauluineen kaikki ne toimenpiteet, jotka vaikuttavat laitteen toimintaan. Puhdistamon huollon laiminlyönnistä syntyy häiriöitä, jotka vaikuttavat puhdistustulokseen. Esimerkiksi panospuhdistamon kemikaalien lisäyksen unohtaminen huonontaa puhdistustulosta merkittävästi. Myös valvonta on yhtä tärkeää.

 

Artikkelin kuvat: Uponor suomi Oy

uponorlogo