suomirakentaa.fi

Saunan remontti rajoittuu usein vain pintaremonttiin, lauteiden vaihtoon ja lattiapinnan uusimiseen. Tämän päivän sauna on viihtyisä. Entiset suorat linjat ovat vaihtuneet kaareviksi kulmalauteiksi ja vaalea puu saanut sävyjä. Paneeleissa ja lauteissa voidaan käyttää hyvinkin eksoottisia puulajeja. Nykyisillä, pienen paloturvavälin omaavilla kiukailla saadaan ahtaaseenkin saunaan lisätilaa, ja valaistuksen järjestelyyn löytyy useita eri vaihtoehtoja. Vaikka olisi aikomus uusia vain pinnat, voi paneeleiden purkamisen jälkeen löytyä rungosta yllätyksiä, ja saunaremontti laajenee.

Saunaremontin suunnittelu

Omakotitalon sauna kannattaa suunnitella riittävän isoksi niin, että koko perhe mahtuu kerralla löylyyn ja aikuinen mahtuu myös halutessaan loikoilemaan leppeissä löylyissä. Nämä perusvaatimukset täyttävän perhesaunan koko on noin 3–5 m2. Vaikka olemassa oleva tila onkin usein rajoitteena, voidaan lisätilaa saada valitsemalla pienen paloturvallisuuden omaava kiuas. Tällöin lauteiden asentaminen helpottuu, ja parhaimmillaan koko saunan sisätila voidaan käyttää hyödyksi.

Jos sauna korjataan kokonaan, muutama perustieto auttaa; Ovi ja kiuas kannattaa mahdollisuuksien mukaan sijoittaa samalle seinälle, jolloin löylyhuoneessa jää kolme muuta seinää vapaiksi, mikä helpottaa laude- ja sisustusratkaisuja. Lauteiden ja katon väliksi suositellaan 100–110 cm. Istumalauteen syvyys saa olla 60–80 cm, jalkalauteen noin 40 cm. Jalkalaude tulisi mahdollisuuksien mukaan asentaa kiuaskivien pintaa korkeammalle, jotta myös alaraajat saisivat riittävästi lämpöä. Jos tila ei tähän riitä, voi jalkojaan lämmitellä lauteiden eteen asennetun kaiteen päällä.

Saunatilan rakenteet

Sauna on kostea tila, jossa lisäksi lämpötila nousee korkeaksi. Saunatilan rakenteissa käytetäänkin viimeksi mainitusta seikasta johtuen osittain muista tiloista poikkeavia rakenteita. Runkomateriaaliksi valitaan yleensä sama kivimateriaali kuin viereisessä pesuhuoneessakin (tiili, betoni, kevytbetoni, kevytsoraharkko tms.). Paneloitavan kiviseinän päälle asennetaan 50 mm korkea koolaus (esim. 50 x 100 mm puutavarasta), jonka välit täytetään eristysvillalla. Lämmöneristys sekä pienentää saunan lämmityksessä tarvittavaa kiuastehoa että suojaa muita rakenteita.

Rungon päälle asennetaan höyrysuluksi alumiinipaperi. Paperi limitetään saumoistaan noin 15 cm ja kaikki saumat tiivistetään huolellisesti alumiiniteipillä. Sauma- ja teippauskohdat on syytä kohdistaa koolausten kohdalle, jolloin niihin kiinnittävä paneelin alusrimoitus pitää ne myös varmemmin kiinni. Paperin päälle, koolinkien kohdalle asennetaan vähintään 20 mm korkea rimoitus pystyyn (esim. 22x50 mm), jolloin paneelin alle syntyy riittävä tuuletusväli.

Rimoitukseen voidaan vaakasuoraan asennettavat seinäpaneelit kiinnittää suoraan, pystypanelointia haluava joutuu tekemään vielä toisen rimoituksen. Katto toteutetaan vastaavalla periaatteella, mutta eristevahvuus saa olla 100 mm. Seinä- ja kattopaneelin väliin on hyvä jättää noin 10 mm:n rako, jotta ilma pääsee vapaasti tuulettamaan myös paneelien taustat. Sopivan matkan päähän raon eteen tai alle voidaan asentaa näkösuojaksi lista. Paneelit voidaan lopuksi käsitellä esim. saunasuojalla. Puurunkoa käytettäessä ylimääräinen koolaus jää pois, alumiinipaperi tulee suoraan eristetyn seinärungon päälle jonka jälkeen rimoitus ja panelointi tehdään normaaliin tapaan.

Pontattua, valmiiksi alumiinipintaista uretaanilevyä käytettäessä rakenne on hieman yksinkertaisempi, koska eristystä varten tehtävä koolaus jää pois. Uretaanilevyllä voidaan myös eristevahvuudesta hieman nipistää, jolloin myös löylyhuoneeseen saadaan muutama sentti lisää hyötytilaa. Levyt kiinnitetään ja saumataan uretaanivaahdolla, sekä saumat lisäksi teipataan. Levyjen päälle kiinnitetään paneelin alusrimoitus.

Paneelin sijasta saunan seinien sisustuksessa voi käyttää myös muita materiaaleja, kuten klinkkeriä, rappausta, luonnonkiviä tms. Kiukaan taustaseinä on usein toteutettu näillä, paremmin kuumuutta kestävillä pinnoitteilla. Kaikki kosketuspinnat pitää kuitenkin tehdä puupaneelista, sillä kuumaan klinkkeriseinään nojailu ei ole miellyttävä kokemus.

Saunan lattia toteutetaan nykyään lähes poikkeuksetta keraamisista laatoista. Se toteutetaan samoin kuin muutkin kostean tilan lattiat, eli kunnollinen vesieristys ja kaadot kohti lattiakaivoa. Lattialaatoitus nostetaan noin 15–20 cm seinälle, josta vasta aloitetaan panelointi, jolloin herkkä paneeliseinän alapää on paremmin turvassa kosteudelta.

Lauteet

Saunan lauteet on yleensä toteutettu hyvin lahoa kestävistä, pienen lämmön- johtavuuden omaavista ja pihkattomista puulajeista. Kotimaisia vaihtoehtoja ovat vähäoksainen kuusi, sävykäs leppä tai vaalea haapa, ulkomaisista vaihtoehdoista suosittu on huonosti lämpöä johtava apachi. Uutena vaihtoehtona sekä lauteisiin että panelointiin on tullut hyvin lahoa kestävä lämpökäsitelty puu. Lauteet pintakäsitellään erityisellä täysin puuhun imeytyvällä laudesuoja-aineella tai jätetään kokonaan käsittelemättä. Seiniin tarkoitettua saunasuojaa ei lauteisiin saa käyttää.

Lauteiden runko on mahdollista tehdä mänty- tai kuusipuusta tai käyttää valmiita, teräksestä tehtyjä lauderunkoja. Viimeksi mainituissa on usein mahdollisuus esim. nostaa laude seinälle siivouksen ajaksi. Saunaan on mahdollista tilata myös mittatilaustyönä valmistetut, tyylikkäät muotolauteet.

Kiukaan valinta

Suosituimmat kylpylämpötilat ovat 60– 90 asteen välillä saunasta ja kylpijän mieltymyksistä riippuen. Saunan kuumuuden tunteeseen vaikuttaa ilman sisältämän vesihöyryn määrä, jota säädetään löylynheiton avulla. Matalassakin lämpötilassa saadaan kuumat oltavat, jos vettä heitetään riittävän löylykapasiteetin omaavalle kiukaalle riittävästi. Näin on esimerkiksi nykyaikaisilla varaavilla sähkökiukailla varustetuissa saunoissa. Jos löylykapasiteetti on pieni, kuten useimmissa tavallisissa sähkökiukaissa, on löylyhuone lämmitettävä etukäteen riittävän kuumaksi, jotta potkua riittää vähäisemmälläkin kivien kastelulla. Löylyn miellyttävyydessä mennäänkin sitten tunneasioiden puolelle. Jotkut pitävät parhaina pihisevän kosteita löylyjä matalalämpöisessä saunassa, toiset taas haluavat löylyhuoneeseen korkeammat asteet ja äkäisemmin tiuskivan lämmittimen.

Löylyhuoneen koko vaikuttaa ratkaisevasti kiukaan tehontarpeeseen. Suuri merkitys on myös saunan pinnoilla; yhden neliömetrin kivi-, lasi- tai vastaava eristämätön pinta lisää kiukaan tehontarvetta yhtä paljon kuin saunan tilavuuden lisääminen 1,2 kuutiolla. Mikäli saunan sisäpinta on eristämätöntä hirttä, kerrotaan saunan kuutiotilavuus 1,5:llä.

Nykyään jo kaksi kolmesta omakotirakentajasta valitsee saunaansa sähkökiukaan, 15 % varaavan sähkökiukaan. Tavallinen sähkökiuas vaatii aina etukäteislämmittämistä, varaava sähkökiuas pysyy muhimisvastustensa ja suuren kivitilansa ansiosta aina kylpykunnossa. Ennen saunomisen aloittamista avataan kiukaan kansiluukku, joka päästää lämmön saunatilaan ja kytkee päälle löylyvastukset.

Saunan ilmanvaihto

Nykyisin uusiin omakotitaloihin tulee lähes aina koneellinen ilmanvaihto, joka toimii lähtökohtana myös sähkösaunan ilmanvaihdon järjestämisessä. Tuloilmaventtiilille paras paikka on kiukaan päällä joko katossa tai seinässä vähintään 50 cm kiuaskivien yläpuolella. Näin kiukaasta nouseva kuuma ilma ja venttiilistä tuleva raitis ilma sekoittuvat tehokkaasti keskenään ja hapekas ilma leviää tasaisesti löylyhuoneeseen. Perhesaunassa ei yleensä erillistä poistoventtiiliä tarvita, sillä pesuhuoneessa oleva imu vetää saunan poistoilmatkin saunan oven alta. Tästä syystä saunan oven alareunaan jätetäänkin parin- kolmenkymmenen sentin rako. Käytön aikainen poisto on mahdollista järjestää myös erillisen venttiilin avulla, jonka paras sijoituspaikka on mahdollisimman alhaalla lauteiden alla. Saunan kuivatusta varten kattoon asennetaan erillinen, suljettava poistoventtiili, joka avataan vasta saunomisen päätyttyä.

Puukiukaan kohdalla pitää huomioida se, että palaminen vaatii paljon ilmaa. Koneellinen ilmanvaihto pyritään yleensä säätämään hieman alipaineiseksi, jolla pyritään varmistamaan ilman poistuminen hallitusti sieltä mistä pitääkin. Tässä tilanteessa kiukaassa palava tuli lisää alipainetta entisestään ja veto hormissa voi kääntyä päinvastaiseksi kuin on tarkoitus. Suoraan ulkoa kiukaalle tuleva, suljettavalla venttiilillä varustettu korvausilmaputki voi siis olla tarpeen. Normaalitilanteessa (eli kun sauna on kylmänä) raitisilmaventtiili on suljettuna, ilmanvaihdosta huolehtii ilmanvaihtokone kuten missä tahansa huoneessa.

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa tuloilmalle paras paikka on kiukaan päällä kuten edellisissäkin vaihtoehdoissa. Ilman ilmanvaihtokoneen imua ei lämmin ilma kulje kuin ylöspäin. Tästä syystä poistoilmaventtiili on sijoitettava vähintään metrin tuloilmaventtiiliä korkeammalle. Tämä on edellytys ilmanvaihdon toimimiselle myös lämmittämättömässä saunassa.