suomirakentaa.fi

Peruskorjaus tarvitsee monin osin jopa uudisrakentamista tarkempaa suunnittelua. Kun uudisrakentaja voi rakentaa tyhjälle tontille mieleisensä talon, on peruskorjaajan lähtökohtana vanha talo kaikkine yksityiskohtineen, rakenteineen ja rajoituksineen. Kun lopputulokseksi kuitenkin halutaan nykyajan vaatimuksia vastaava asunto, on ammattilaisen apu jo tilasuunnitteluvaiheessa todella tarpeen.

Ammattilainen tietää mikä toimii, mikä ei

Ammattilaisen käyttö suunnittelussa ei merkitse sitä ettei asukas voisi osallistua toivomuksineen ja ideoineen suunnitteluun. Itse asiassa kaikkein paras lopputulos syntyykin juuri yhteistyössä ammattilaisen kanssa: asukas määrittelee tarpeet, esittää toivomuksensa ja odotuksensa niin tilaratkaisuiden/-tarpeiden kuin materiaalienkin suhteen, jonka jälkeen suunnittelija muovaa näistä reunaehdoista toteuttamiskelpoisen korjaussuunnitelman. On hyvä muistaa, kuka on työn toimeksiantaja – lopulliset päätökset tekee aina asukas, suunnittelija on isäntänsä renki. Tehtyä suunnitelmaa tulee kritisoida, arvostella ja parannella. Sitä vartenhan ammattilainen työhönsä palkataan. Aikaa ei myöskään tässä vaiheessa kannata säästää, sillä hätiköidyt päätökset harmittavat helposti vuosia.

Uusi pohjaratkaisu mietitään huolella

Tyypillinen lähtökohta korjaamiselle on paitsi asunnon huonokuntoisuus sen vastaamattomuus perheen muuttuneisiin tilatarpeisiin. Vanha pohjaratkaisu sisältää usein liian vähän huoneita, erilaisia tarpeellisia tiloja puuttuu kokonaan ja pohjaratkaisu on kaiken kaikkiaan tehoton: paljon käytäviä, ovia ja pieniä sokkeloita. Näistä lähtökohdista hyvän lopputuloksen saavuttaminen tuntuu usein mahdottomalta tehtävältä. Ammattitaitoinen arkkitehti ratkaisee kuitenkin ongelmat usein yllättävänkin yksinkertaisella ja toimivalla tavalla.

Kohteena vanha talo

Kun kohde on vanha, kelvollisia piirustuksia suunnittelun lähtökohdaksi ei välttämättä löydy. Tällöin kuvat on laadittava uudelleen. Talon uudet pohja- ja mittapiirrokset syntyvät vain mittaamalla ja piirtämällä. Rakenteista saadaan selvyys joskus vain kurkistamalla pintojen alle. Kun vanhaa taloa korjataan, tulee muistaa vanhan kunnioittaminen: talon alkuperäinen henki ja tyyli tulisi aina säilyttää. Silti korjaus tilajärjestelyjen ja tekniikan suhteen voi olla hyvinkin radikaali. Pääasia on, että uusi kokonaisuus ja yksityiskohdat ovat sopusoinnussa vanhojen, jäljelle jäävien osien kanssa. Talon ulkopuolella myös naapureita ja ympäristöä on kunnioitettava.

Luonnoksista työpiirustuksiin

Suunnittelun pohjaksi asukas määrittää tila- ja varustelutarpeet. Tämän tiedon pohjalta suunnittelija laatii kokonaisuudesta, tilojen uudelleen muotoutumisesta, varustuksesta, materiaaleista jne. luonnoksen. Kun asiakas on luonnoksen hyväksynyt, suuri osa hankkeen lopputuloksesta on jo itse asiassa paperilla. Kaikki seuraavat suunnitelmat toteuttavat ja täydentävät luonnoksissa esitettyjä perusratkaisuja. Luonnoksista syntyvät edelleen pääpiirustukset, joilla korjaukselle haetaan rakennuslupa, jos sellaista edellytetään. Suunnittelija laatii edelleen pääpiirustusten pohjalta työpiirustukset. Työpiirustusten ja rakennustapaselostuksen perusteella aloitetaan korjaustyöt: tehdään tarvikehankinnat ja seurataan vaihe vaiheelta suunnitelmia. Vanhan talon korjauksessa on huomioitava se seikka, että tieto rakenteista ja niiden kunnosta on aina vain viitteellinen. Tästä syystä työpiirustuksia ja korjaustyön aikataulua ei koskaan voi tehdä aivan tarkoiksi. Korjaustyössä on siis aina syytä varautua yllättäviin viivästyksiin ja myös lisäkustannuksiin. Korjaustyöt aloitetaan karkeampien suunnitelmien pohjalta. Työpiirustuksia täsmennetään ja tarkistetaan työn kuluessa koko ajan.

Suunnittelu jatkuu koko korjaustyön ajan

Korjaustyössä suunnittelijan tulee varautua siihen, että vierailuja työmaalla tulee huomattavasti uudisrakentamista enemmän. Asukkaan on työn tilaajana hyvä myös edellyttää suunnittelijalta säännöllisiä käyntejä työmaalla. Avattaessa vanhoja rakenteita tulee eteen yllätyksiä ja suunnittelijan mielipidettä tarvitaan tämän tästä. On hyvä, jos suunnittelijan on tällöin mahdollista piipahtaa työmaalla hyvinkin nopealla varoitusajalla. Näin yllätysten aiheuttamat viivästykset jäävät mahdollisimman lyhyiksi. Usein on myös niin, että monet yksityiskohdat on helpointa miettiä vasta työmaalla, kun nähdään miten korjaustyö on edennyt. Suunnittelijaa tarvitaan myös silloin, kun otetaan vastaan ja hyväksytään ulkopuolisen urakoitsijan osatyö: suunnittelija on rakennuttajan palveluksessa oleva taho, jonka tulee ottaa kantaa siihen, onko työ tehty oikein ja suunnitelmien mukaisesti.

Kustannuksia seurataan ja ohjataan

Korjaustyön kustannusten arviointi on uudisrakentamista hankalampaa. Tämä johtuu osin piilossa olevien rakenteiden kunnosta ja osin työmäärien vaikeasta arvioitavuudesta. Kustannuksia on syytä seurata koko ajan mahdollisimman tarkasti. Kustannusseurantaan liittyy myös kustannusohjaus. Kustannusten muodostumista verrataan tehtyyn kustannusarvioon. Jokaiseen poikkeamaan on syytä reagoida nopeasti: selvittää poikkeaman syyt ja poistaa kerrannaisvaikutukset. Vain seuraamalla ja ohjaamalla lopputulos onnistuu.

Ammattitaitoinen suunnittelu on kannattava investointi

Suunnittelu, varsinkin ammattitaitoinen sellainen, maksaa aina. Mutta hyvän ja ammattitaitoisen suunnittelun lopputuloksena on asukkaiden toiveiden mukainen asunto, joka toimii niin tilaratkaisun kuin pienten yksityiskohtienkin osalta moitteettomasti. Hyvä suunnitelma sisältää myös mahdollisuuden muuttaa tilaratkaisua edelleen perheen tarpeiden muuttuessa. Suunnittelijan ammattitaidolla toiveiden mukainen tilaohjelma saadaan monesti sopimaan vanhan talon raameihin ilman lisärakentamista. Esimerkiksi tällöin säästöt kokonaiskustannuksissa on erittäin merkittävät verrattuna itse suunnittelusta aiheutuviin kustannuksiin.