Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Näin Suomi korjaa

rts_tutkii_logo_pieniRakennuksen lämpötalouden parantaminen ja lämmityslaitteiden uusiminen on viime vuosina noussut tärkeäksi peruskorjauksen syyksi. Usein remonttiin ryhdytään tarpeesta parantaa viihtyvyyttä ja asunnon toimivuutta tai korjata luonnollista kulumista. Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,8 miljoona asuntoa, joten korjattavaa riittää nyt ja tulevaisuudessa. Vaikka valtaosa korjauksista on pieniä pintaremontteja, ovat korjausrakentamisen markkinat suuret niin materiaalien kuin työn osalta.

Granat Clayred

Julkisivun ja vesikaton uusiminen kohentaa talon ulkonäköä uutta vastaavaksi. Kuva: Ormax Monier.

 

Pienistä suuriin projekteihin

Lähes miljoonassa kodissa Suomessa tehdään jotain asunnon kunnostustöitä vuosittain. Kuitenkin noin 105. 000 taloudessa tehdään taloudellisesti merkittäviä korjauksia Rahallisesti mitattuna asukkaiden tekemät tai teettämät asuntokorjaukset yhteensä muodostivat noin 5,3 miljardin euron kustannukset. Kun tähän lisätään kaikki muu asuntokiinteistöjen korjaustoiminta, summa nousee 9 miljardiin euroon. Korjaustoiminta on näin talous- ja työllisyysmielessä uudisrakentamista tärkeämpää.


Itse vai ammattilainen

Vaikka asuntorakentajien keskuudessa­ työn teettäminen yleistyy, ovat korjaajat omatoimisempia. Pintaremonteista tehdään lähes 80 % itse tai talkoilla, ja vain teknisesti hankalat ja ammattitaitoa vaativat työt teetetään ulkopuolisilla tekijöillä. Yli puolet saneeraajista tekee itse pintaremonttien lisäksi julkisivutyöt, lisälämmöneristykset, keittiöremontit, laatoitustyöt, kylpyhuoneremontit ja ikkunoiden asentamistyöt.

kattokuva PAINOKELPO

Kuva: Ruukki


Puolimatkan huolto

Talon ikä vaikuttaa korjaustarpeeseen. Materiaaleilla on tietty elinkaari, ja hyvästäkin huollosta huolimatta korjaustarpeita syntyy jossakin vaiheessa. Asumisvuodet jättävät omat jälkensä, ja yleisimmin uuden omakotitalon remonttiin ryhdytään 20 asumisvuoden jälkeen. Reilu kolmannes korjauskohteista on rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla.

Jos rakennuksen käyttöiäksi katsotaan sata vuotta, on suurhuolto monessa asunnossa nyt paikallaan.
Iän lisäksi korjauksiin vaikuttaa myös asuinympäristö. Tyypillisin korjattava omakotitalo on 120–180 neliön yksikerroksinen talo kaupungin taajamassa tai sen lähialueella. Varsinkin näillä alueilla asuntojen jatkuvuutta ja viihtyvyyttä halutaan lisätä.


Korjaustarpeiden aiheuttajat


Yleisimmät syyt asunnon korjaamiseen ovat energiatalouden, ulkonäön ja viihtyvyyden parantaminen, pintojen kuluneisuus ja asunnon toimivuus, 60–70 % remontoijista perustelee hankettaan yhdellä tai useammalla edellä mainituista. Kosteus-, home- tai muu rakenteissa ilmennyt vaurio on taustalla noin 14 %:ssa tapauksista.

Korjausaktiivisuus on korkeana 20–30 vuotta rakennusajankohdan jälkeen ja tasaantuu tämän jälkeen. Korjauksien keskimääräinen laajuus sen sijaan vaihtelee vielä yli 30-vuotiaissakin rakennuksissa: esimerkiksi 70-luvun asunnossa sisäremontin yh­tey­dessä yleensä vain pinnoitetaan vanhat seinät, 50-luvun taloissa seiniä jo usein puretaan ja rakennetaan kokonaan uusiksi.

Korjaustarve ja aktiivisuus riippuvat suuresti myös asuk kaasta itsestään. Kor­jaus­kynnykseen vaikuttavat sekä raha, asukkaan halu että valmiudet: osa perheistä pitää asuntonsa jatkuvasti lähes uutta vastaavassa kunnossa ja nauttii nikkaroinnista, toiset taas sietävät asuntonsa rispaantumista hyvinkin pitkään teettäen lähinnä vain pakolliset vika- ja vauriokorjaukset.


Energiakorjausten aika


Energiataloudellisten korjausten aika on juuri nyt, sillä energian hinta ja erityisesti sähkön hinta on noussut ja nousee edelleenkin. Vanhoissa omakotitaloissa kokonaisenergian kulutus on keskimäärin 27 000 kWh vuodessa ja se maksaa asukkaalle keskimäärin 4000 Eur vuodessa. Tämä kustannus voidaan kohtuuinvestoinnilla jopa puolittaa ja se kannattaa ilman muuta tehdä, kun takaisinmaksuaika on 5-10 vuotta.

Energiataloudellinen korjaus ei vaikuta pelkästään energian säästöön, vaan kyse on on myös asumisviihtyvyydestä, talon arvonnoususta, asumisterveydestä, asunnon paremmasta toimivuudesta ja helppohoitoisuudesta. Pientalojen korjaukset ja erityisesti juuri energiataloudelliset korjaukset ovat kannattavia paitsi asunnon omistajalle, myös yhteiskunnalle. Tässä yhteydessä kannattaa ehdottomasti hyödyntää kotitalousvähennys, josta parhaimmillaan tänä vuonna saa 2400 Euron vähennyksen verotukseen ja puolisot siis yhteensä 4800 Euroa.

SPU Lisalammoneristys IMG 3220 Anselmi

Kuva: SPU

Puhdas sisäilma

Hyvän ja puhtaan sisäilman tärkeyttä ei korjausten yhteydessä voi liiaksi korostaa. Epäpuhtauksia rakennuksen sisäilmassa voivat aiheuttaa mm. radon, home- ja kosteus vauriot, sisustus- ja rakennusmateriaalit, lemmikkieläimet, tupakointi ja ulkoa tulevat epäpuhtaudet. Omakotikannastamme yli puolessa on ala-arvoinen sisäilma ilmanvaihdon ollessa painovoiman ja liesituulettimen varassa. Vanhan rakennuksen energiankulutuksesta 30-40 % poistuu vuoto- ja poistoilman kautta. Lämpö karkaa harakoille, jos talossa ei ole kunnollista tulo- / poistoilmanvaihtoa lämmön talteenotolla.

Viime vuosien aikana ilmanvaihtojärjestelmät, niiden suodatus- ja lämmöntalteenottokyky ovat kehittyneet kuitenkin valtavasti. Sekä terveyssyistä että energian säästösyistä olisi hyvin perusteltua tiivistää vanhat talot ja laittaa niihin nykyaikainen ilmanvaihtojärjestelmä. On tärkeää, että talon jokaiseen tilaan tulee riittävä ilman vaihtuvuus. Viime vuoden ilmanvaihtokorjausten yhteydessä lämmöntalteenottojärjestelmien osuus kasvoi 20 %-yksikköä ja vastaavasti painovoimaisten osuus väheni.

 

kustannuslaskurit

 

lahitapiola banneri 200x400 MP

vertia banneri