Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Korjausrakentamisen taustaa

Käyttäjän arvio:  / 1
HuonoinParas 

rts_tutkii_logo_pieniSuomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona asuntoa, joten korjattavaa riittää nyt ja tulevaisuudessa. Vaikka valtaosa korjauksista on pieniä pintaremontteja, ovat korjausrakentamisen markkinat suuret niin materiaalien kuin työn osalta. Useimmiten remonttiin ryhdytään tarpeesta parantaa viihtyvyyttä ja asunnon toimivuutta tai korjata luonnollista kulumista. Yhä useamman saneerauksen syynä on kallistuva energia, rakennuksen lämpötaloudellisuuden parantaminen ja lämmityslaitteiden uusiminen.

pk s6

Peruskorjaajista kolme neljästä uusii itse talonsa puujulkisivun. Kuva:© Anni Weckman

 

Pienistä suuriin projekteihin

Noin joka kolmas asukas remontoi asuntoaan, mikä tarkoittaa noin 790 000 vuosittaista asuntokorjaajaa. Valtaosa remonteista on suhteellisen pieniä, alle 5000 €:n korjauksia, jotka eivät ole tarvinneet erillistä rakennus- tai toimenpidelupaa. Vuosittain Suomessa myönnetään noin 5 300 laajennuslupaa sekä noin 2 400 toimenpidelupaa. Rahallisesti mitattuna asukkaiden tekemät tai teettämät asuntokorjaukset yhteensä muodostivat noin 2,8 miljardin euron kustannukset. Kun tähän lisätään kaikki muu kiinteistöjen korjaustoiminta, summa nousee 9,7 miljardiin euroon.

pienestpintaremontista3uusi7ylvasen

Tee se itse -periaate kunniassa korjausrakentamisessa

Vaikka asuntorakentajien keskuudessa työn teettäminen yleistyy, ovat korjaajat omatoimisempia. Pintaremonteista tehdään lähes 80 % itse tai talkoilla, ja vain teknisesti hankalat ja ammattitaitoa vaativat työt teetetään ulkopuolisilla tekijöillä. Yli puolet saneeraajista tekee itse pintaremonttien lisäksi julkisivutyöt, lisälämmöneristykset, keittiöremontit, laatoitustyöt, kylpyhuoneremontit ja ikkunoiden asentamistyöt. Omakotiasujat ovat hieman muita aktiivisempia osallistumaan itse korjaustyöhön.

uusis6alavasenuusi7ala

 

Puoli vuosisataa vanha talo yleisin korjauskohde

Talon ikä vaikuttaa korjaustarpeeseen. Materiaaleilla on tietty elinkaari, ja hyvästäkin huollosta huolimatta korjaustarpeita syntyy jossakin vaiheessa. Asumisvuodet jättävät omat jälkensä, ja yleisimmin uuden omakotitalon remonttiin ryhdytään 10 asumisvuoden jälkeen. Yli puolet korjauskohteista on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla. Jos rakennuksen käyttöiäksi katsotaan sata vuotta, on suurhuolto puolimatkassa paikallaan. Iän lisäksi korjauksiin vaikuttaa myös asuinympäristö. Tyypillisin korjattava omakotitalo on 120–180 neliön yksikerroksinen talo kaupungin taajamassa tai sen lähialueella. Keskivertoremontoija on kahden hengen taloudessa asuva yli 50-vuotias, keskituloinen toimihenkilö.

pienestpintaremontista4

 

pienestpintaremontista6

Korjaustarpeiden aiheuttajat

Yleisimmät syyt asunnon korjaamiseen ovat ulkonäön ja viihtyvyyden parantaminen, pintojen kuluneisuus ja asunnon toimivuus, 60–70 % remontoijista perustelee hankettaan yhdellä tai useammalla edellä mainituista. Kosteus-, home- tai muu rakenteissa ilmennyt vaurio on taustalla noin 9 %:ssa tapauksista. Neljännes omakotitalon peruskorjaajista mainitsee tavoitteekseen myös energian säästön. Viimeksi mainittu osuus tulee luultavasti kasvamaan, sillä lämmitysenergian kallistuessa esim. uuden kattilan, parem pien ikkunoiden tai lisäeristyksen hankintakustannukset ovat kuoletettavissa entistä nopeammin. Korjausaktiivisuus pysyy korkeana 20– 30 vuotta rakennusajankohdan jälkeen ja tasaantuu tämän jälkeen. Korjauksien keskimääräinen laajuus sen sijaan vaihtelee vielä yli 30-vuotiaissakin rakennuksissa: esimerkiksi 70-luvun asunnossa sisäremontin yh tey dessä yleensä vain pinnoitetaan vanhat seinät, 50-luvun taloissa seiniä jo usein puretaan ja rakennetaan kokonaan uusiksi. Korjaustarve ja aktiivisuus riippuvat suuresti myös asukkaasta itsestään. Korjaus kynnykseen vaikuttavat sekä raha, asukkaan halu että valmiudet: osa perheistä pitää asuntonsa jatkuvasti lähes uutta vastaavassa kunnossa ja nauttii nikkaroinnista, toiset taas sietävät asuntonsa rispaantumista hyvinkin pitkään teettäen lähinnä vain pakolliset vika- ja vauriokorjaukset.

pk s7 alas

Noin 9%:ssa remonttien taustalla on vesi- tai homevaurio.

kustannuslaskurit

 

lahitapiola banneri 200x400 MP

vertia banneri