Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Valikko

Artikkelit

Lämmöneristys

Käyttäjän arvio:  / 0
HuonoinParas 

Kaikki rakennuksen osat läpäisevät enemmän tai vähemmän lämpöä, joten kokonaisuuskin muodostuu kaikkien rakennusosien yhteisvaikutuksesta. Rakennusmääräykset asettavat tietyt minimivaatimukset eri rakennusosille. Rakennusosien lämmönläpäisevyyden yksikkönä käytetään U-arvoa. Mitä pienempi U-arvo on, sitä paremmin ko. rakenne lämpöä eristää. Määräysten mukaiset U-arvot voivat joissain rakennusosissa määrättyyn rajaan asti ylittyä, jos heikompaa ratkaisua kompensoidaan paremmalla ratkaisulla jossain muualla. Tällöin ratkaisevaa on koko rakennuksen lämmönläpäisevyys, joka ei saa muodostua heikommaksi kuin se määräysten mukaisilla minimiratkaisuilla tulisi.

Lähtökohtaisesti lämmönläpäisykertoimet eivät saa ylittää seuraavia arvoja:

 

W/m2K

Seinä

0,25

Yläpohja, ulkoilmaan rajoittuva alapohja

0,16

Ryömintätilaan rajoittuva alapohja (tuuletusaukkojen määrä enintään 8 promillea alapohjan pinta-alasta)

0,20

Maata vastaan oleva rakennusosa

0,25

Ikkuna, ovi

1,4

Kattoikkuna

1,5

Seinän, yläpohjan tai alapohjan lämmönläpäisykerroin saa olla kuitenkin 0,6 W/m2K ja / tai ikkunan 1,8 W/m2K, jos rakennuksen muut osat ovat vastaavasti paremmin eristettyjä. Näissä tapauksissa rakennuksen lämmönläpäisylaskelmat tehdään tapauskohtaisesti, koska lopputulokseen vaikuttavat sekä eri rakennusosien pinta-alat että käytetyt materiaalit ja rakenneratkaisut.

Varsinaisten lämmöneristämiseen tarkoitettujen tuotteiden eristyskyky perustuu yleensä niiden sisällään pidättämään ilmaan, sillä ilma itsessään johtaa erittäin huonosti lämpöä. Myös muut rakentamisessa käytettävät materiaalit pidättävät enemmän tai vähemmän lämpöä. Yleisesti käytetyille rakennusmateriaaleille ja eristeille onkin määritelty ns. "normaaliset lämmönjohtavuusarvot". Nämä arvot ja rakenteissa käytetyt ainevahvuudet ovat tärkeimpiä laskennassa käytettäviä muuttujia.  Lämmönläpäisevyysarvoja laskettaessa huomioidaan myös mm. höyrysulkumuovin ja tuulensuojalevyn vaikutukset, sillä eriste pidättää paremmin lämpöä tiiviiden pintojen välissä kuin vapaasti ilmavirtojen huuhdeltavana. Myös tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtojärjestelmä on mahdollista huomioida koko talon energiatehokkuutta laskettaessa.

Alla esitetyt arvot ovat rakennusmääräyskokoelmasta poimittuja esimerkkejä havainnollistamaan karkealla tasolla erilaisten materiaalien eroja. Monilla tyyppihyväksytyilla lämmöneristystuotteilla on todellisuudessa paremmat lämmönjohtavuusarvot kuin mitä lain laatija on yleisiin laskentaohjeisiinsa kirjannut.  Näillä tuotteilla käytetään laskennassa luonnollisesti niiden omia, tyyppihyväksyttyjä arvoja. Lämmöneristyskyky vaihtelee myös tuotteen valmistustavasta, käyttökohteesta ja rakenteesta riippuen.

 

RAKENNUSAINEIDEN NORMAALISIA LÄMMÖNJOHTAVUUKSIA

Puu

0,12

Sahanpuru

0,08

Mineraalivillalevy

0,055

Polyuretaani

0,033

Polystyreeni R (EPS) (maanvaraisessa alapohjassa)

0,05

Puhallettavat yläpohjavillat (lasi-, kivi- ja selluvilla)

0,06

Kevytsora (maanvaraisissa alapohjissa)

0,13

 

Arvot on laskettu käyttäen yksikkönä metriä - eli metrin paksuinen ko. materiaalista valmistettu rakenne saavuttaisi esitetyn lämmönläpäisykertoimen. Mitä pienempi arvo, sitä parempi eriste.  Varsinaiset lämmönläpäisevyyslaskelmat tekee tarvittaessa esimerkiksi rakennesuunnittelija.

Normaalisti mm. talopakettien rakenteet on mitoitettu vähintään määräykset täyttäviksi, eikä tarvetta erityislaskelmiin ole. Poikkeuksen tekevät lähinnä massiivihirsitalot, joissa joudutaan tekemään ns. kompensaatiolaskelmia. Näissä hirsiseinän määräyksiä heikompaa eristyskykyä kompensoidaan paremmilla ratkaisuilla jossain muualla, kompensaation riittävyys osoitetaan koko talon käsittävällä laskelmalla. Kompensaatiomahdollisuudesta huolimatta asuinkäyttöön tehtävä massiivihirsitalo vaatii vähintään 180 mm paksun höylä- tai 230 mm paksun pyöröhirren käyttöä.

Polystyreeni valtamateriaali alapohjassa

Käytetyin eristemateriaali alapohjassa on polystyreeni (EPS tai vanhemmalta nimeltään styrox), jota asentaa alapohjaansa neljä rakentajaa viidestä. Polystyreeni on suosittu myös routasuojauksessa. Polystyreeni kestää hyvin mm. betonivalun aiheuttamaa painetta eikä hätkähdä pienestä kosteudestakaan. Sitä myydään lujuusluokkiin jaoteltuna, ostaja valitsee lujuusluokan käyttökohteen mukaan.

omakotirakentajien_kayttamat_alapohjaeristeet

Kevytsoraa käyttää alapohjassaan 6 - 8 % rakentajista. Kevytsora on helppo asentaa, yleensä se puhalletaan paikalleen suoraan autosta. Kevytsora soveltuu alapohjaeristykseen erityisen hyvin silloin, kun tarvitaan alapohjan radontuuletusta tai tehdään ns. massanvaihto. Heikosti kantavassa maaperässä kevytsora voi tarjota vaihtoehdon paalutukselle; painumavaara vältetään, kun talon ja eristeen painoa vastaava määrä maata korvataan kevytsoralla.

Mineraalivillalevyjä ja puhallettavia eristeitä käytetään erityisesti kantavissa alapohjissa, ns. rossipohjissa.

 

 

Polyuretaania käyttää reilut 10 % alapohjiinsa. Polyuretaani eristää lämpöä muita eristemateriaaleja tehokkaammin, koska sen huokosissa on vielä ilmaakin paremmin eristävää kaasua. Materiaali soveltuu erityisen hyvin silloin, jos halutaan saavuttaa ohuella rakenteella mahdollisimman hyvä eristys.

Ulkoseinään mineraalivillaa

Omakotirakentajie_kayttamat_ulkoseinaeristeet

Ulkoseinissä tavallisin eriste on levymäinen mineraalivilla. Uusien talojen ulkoseiniin asennetuista mineraalivilloista vajaa puolet oli vuorivillaa, kolmannes lasivillaa. Mineraalivilloja myydään sekä levyinä että rullatavarana, villasta valmistetaan myös tuulensuojalevyä. Villalevyjen koot on mitoitettu niin, että ne sopivat tiivisti tavallisesti käytettyihin runkotolppajakoihin.

Viime vuosina selluvillan käyttö ulkoseinäeristeenä on lisääntynyt erityisesti lisäeristetyissä hirsitaloissa, mutta muissakin talotyypeissä se on vallannut alaa.

Polystyreeniä (EPS) tai polyuretaania esiintyy ulkoseinäeristeenä lähinnä ns. lämpöharkkojen välissä.

 

Yläpohjat

Yläpohjan kautta tapahtuva lämpöhukka on varsin merkittävä ja siitä syystä se kannattaakin eristää kunnolla.

Yläpohjassa eristepaksuuden kasvattaminen on yleensä helpointa ja myös kannattavaa, sillä  yläpohjan merkitys rakennuksen lämmönhukasta on suuri. Riittävä eristepaksuus ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetussa rakennuksessa on 300 - 400 mm, ns. matalaenergiataloissa on käytetty jopa 500 mm:n paksuuksia. Yläpohjassa käytetyt eristeet ovat joko levymäisiä, mattomaisia tai puhallettavia mineraalivilla- tai puukuitueristeitä. Hyvin yleinen ratkaisu on asentaa eristelevy tai -matto puhallettavan eristeen alle.

Omakotirakentajien_ylapohjaeristeet

 

Eristys kannattaa suunnitella ja tehdä huolella

Oikeilla rakenneratkaisuilla ja työn huolellisuudella on suuri merkitys koko rakenteen toimivuudelle. Eristeet on asennettava huolellisesti, sillä tiiviys on oleellinen osa lämmöneristystä. Myös kylmäsiltoja on pyrittävä välttämään. Märkä eriste ei paljon lämmitä, oikein suunniteltu rakenne on sekä kosteuden pääsyä estävä että tuuletuva, jolloin eristeiden toimivuus on turvattu kaikissa tilanteissa. Kosteuden poisjohtumista edesauttaa, jos rakenne "harvenee" sisältä ulospäin mentäessä, eli tiiviit rakenteet ovat sisäpuolella, läpäisevämmät ulkopuolella.

Talon kosteustekniseen toimivuuteen liittyy oleellisena osana myös itse asunnon ilmanvaihto. Ilmanvaihdon tarkoituksena on, paitsi vaihtaa "käytetty" ilma raikkaaseen, myös poistaa asumisen aiheuttama liika kosteus huoneistosta hallitusti.

Vinojen sisäkattojen yhteydessä erityinen huomio on kiinnitettävä tuuletuksen riittävyyteen. Alhaalla räystään alalaudoituksessa on oltava reilut raot, josta ilma pääsee tuuletusonteloon. Eristeen ja aluskatteen välillä on oltava noin 70 mm:n tuuletusrako ja vastaavasti aluskatteen ja vesikatteen välillä on oltava hyvä tuuletus. Tuuletusilman on päästävä poistumaan vapaasti esimerkiksi yläkolmion tuuletusventtiileistä tai harjalle asetettujen tuuletushattujen kautta. Lisätietoja eristemääräyksistä löytyy esimerkiksi Ympäristöministeriön sivuilta.

 

Eristystuotteita:

Termex>>>

Suomen Selluvilla-Eriste>>>